AJANKOHTAISTA
Lahdesta löytyi koloradonkuoriaisia – Perunakasvustoja on syytä tarkkailla tehostetusti
Tiedote 29.6.2026
Ruokavirasto kehottaa tarkkailemaan perunaviljelmiä koloradonkuoriaisten varalta koko kasvukauden ajan sekä ammatti- että kotitarveviljelmillä. Nopealla reagoinnilla voidaan estää tuholaisen pysyvä asettuminen Suomeen.
Ruokavirasto tiedotti juhannuksen 2026 alla, että Lahden alueelta löytyi talvehtineita koloradonkuoriaisia. Ruokavirasto määrää toimenpiteet kuoriaisten hävittämiseksi.
Viime vuonna Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella todettiin kahdeksan uutta koloradonkuoriaisesiintymää. Kasvinterveysviranomaiset jatkavat tänä kesänä tarkkailua ja tarvittaessa torjuntaa viime ja edellisenä vuonna todetuilla esiintymillä. Kuoriaisia voi kulkeutua sopivien ilmavirtausten mukana Suomeen Venäjältä tai Virosta, jossa koloradonkuoriainen on yleinen tuholainen.
Koloradonkuoriainen voi iskeä kotipihan perunapenkkiin tai suurelle ammattiviljelmälle
Peruna on koloradonkuoriaisen tärkein isäntäkasvi, joten pienikin määrä perunaa houkuttelee kuoriaisia. Aikuinen kuoriainen munii koko kesän ajan, joten tarkkailua on syytä jatkaa koko kasvukauden ajan. Mitä aikaisemmin esiintymät löydetään, sitä varmemmin ne saadaan hävitettyä. Tavoitteena on estää kuoriaisen asettuminen Suomeen pysyvästi, sillä lajin vakiintuminen aiheuttaisi merkittävää haittaa perunantuotannolle.Elinvoimakeskuksen ja Ruokaviraston tarkastajat tekevät kartoituksia perunaviljelmillä mahdollisten uusien esiintymien löytämiseksi.– Tarkkailuun ja havaintojen ilmoittamiseen tarvitaan kuitenkin apua kaikilta ammatti- ja kotitarveviljelijöiltä, muistuttaa tarkastaja Leena Sihvo Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta.
Ohjeita tarkkailuun
Koloradonkuoriaisen oranssit toukat syövät perunan lehtiä, jolloin kasvustoon syntyy paljaaksi syötyjä, helposti havaittavia pesäkkeitä.
erityisasiantuntija Miia Pasanen, p. 050 304 2684
erityisasiantuntija Jari Poutanen, p. 040 845 4869
sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
Lisätietoja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueen osalta:
tarkastaja Leena Sihvo, p. +358 295 025 099
sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi
Ruokavirasto kehottaa tarkkailemaan perunaviljelmiä koloradonkuoriaisten varalta koko kasvukauden ajan sekä ammatti- että kotitarveviljelmillä. Nopealla reagoinnilla voidaan estää tuholaisen pysyvä asettuminen Suomeen.
Ruokavirasto tiedotti juhannuksen 2026 alla, että Lahden alueelta löytyi talvehtineita koloradonkuoriaisia. Ruokavirasto määrää toimenpiteet kuoriaisten hävittämiseksi.
Viime vuonna Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella todettiin kahdeksan uutta koloradonkuoriaisesiintymää. Kasvinterveysviranomaiset jatkavat tänä kesänä tarkkailua ja tarvittaessa torjuntaa viime ja edellisenä vuonna todetuilla esiintymillä. Kuoriaisia voi kulkeutua sopivien ilmavirtausten mukana Suomeen Venäjältä tai Virosta, jossa koloradonkuoriainen on yleinen tuholainen.
Koloradonkuoriainen voi iskeä kotipihan perunapenkkiin tai suurelle ammattiviljelmälle
Peruna on koloradonkuoriaisen tärkein isäntäkasvi, joten pienikin määrä perunaa houkuttelee kuoriaisia. Aikuinen kuoriainen munii koko kesän ajan, joten tarkkailua on syytä jatkaa koko kasvukauden ajan. Mitä aikaisemmin esiintymät löydetään, sitä varmemmin ne saadaan hävitettyä. Tavoitteena on estää kuoriaisen asettuminen Suomeen pysyvästi, sillä lajin vakiintuminen aiheuttaisi merkittävää haittaa perunantuotannolle.Elinvoimakeskuksen ja Ruokaviraston tarkastajat tekevät kartoituksia perunaviljelmillä mahdollisten uusien esiintymien löytämiseksi.– Tarkkailuun ja havaintojen ilmoittamiseen tarvitaan kuitenkin apua kaikilta ammatti- ja kotitarveviljelijöiltä, muistuttaa tarkastaja Leena Sihvo Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta.
Ohjeita tarkkailuun
Koloradonkuoriaisen oranssit toukat syövät perunan lehtiä, jolloin kasvustoon syntyy paljaaksi syötyjä, helposti havaittavia pesäkkeitä.
- Kulje perunarivien välissä ja tarkkaile onko kasvustossa toukkia, aikuisia kuoriaisia tai munia.
- Etsi kasvustosta pesäkkeitä, joissa lehtiä on syöty.
- Perunakasvustojen lisäksi valppauteen kehotetaan myös niillä lohkoilla, joissa perunaa kasvoi viime vuonna.
- Tarkkailu onnistuu parhaiten kuivalla säällä.
- Aikuinen kuoriainen on noin senttimetrin mittainen. Keltaisessa selässä on kymmenen mustaa pitkittäisraitaa. Etuselkä on oranssi ja siinä on mustia pilkkuja.
- Toukat ovat pulleita ja oransseja, ja ne syövät ja liikkuvat perunan lehtien päällä. Toukan pää on musta ja kyljissä on kaksi riviä mustia pilkkuja. Täysikasvuinen toukka on hieman yli senttimetrin mittainen. Vastakuoriutuneet toukat ovat 1–2 millimetrin pituisia, tummahkoja ja kiiltäviä.
- Koloradonkuoriaisen munat ovat väriltään keltaoransseja ja ne ovat lehtien alapinnoilla tiiviissä ryhmissä.
- Leppäkertun kotelovaihe muistuttaa väritykseltään ja muodoltaan koloradonkuoriaisen toukkavaihetta, mutta kotelo on liikkumaton ja kiinnittynyt lehden pintaan. Koloradonkuoriaisen voi sekoittaa myös pyjamaluteeseen, jolla on punamustat raidat.
- Jos havaitset merkkejä kuoriaisesta, keskeytä tarkastuksesi ja merkitse havaintopaikka maastoon.
- Ota valokuvat kuoriaisista, toukista tai munista.
- Kerää muutama yksilö talteen kannelliseen lasiastiaan. Älä kerää koko esiintymää.
- Älä liiku kasvustossa enempää kuin välttämätöntä.
- Keskeytä kaikki viljelytoimenpiteet perunapellolla.
- Älä yritä torjua itse koloradonkuoriaista, sillä se vaikeuttaa hävittämisen onnistumista.
- Ilmoita epäilystä Ruokavirastoon lomakkeella www.ruokavirasto.fi/kasvintuhoojailmoitus tai sähköpostilla kasvinterveys@ruokavirasto.fi. Jos kyseessä on koloradonkuoriainen, tarkastaja antaa ohjeet jatkotoimenpiteistä.
- Lisää kuvia, tuntomerkkejä ja toimintaohjeita löydät osoitteesta: ruokavirasto.fi/koloradonkuoriainen
erityisasiantuntija Miia Pasanen, p. 050 304 2684
erityisasiantuntija Jari Poutanen, p. 040 845 4869
sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
Lisätietoja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueen osalta:
tarkastaja Leena Sihvo, p. +358 295 025 099
sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi
Toimeenpanokirje haitalliseksi säädetyistä muutamista vieraskasvilajeista ja niiden jalostetuista lajikkeista puutarhatoimijoille
Lupa- ja valvontavirasto muistuttaa, että EU:n tai kansallisen vieraslajiluettelon lajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa (EU:n vieraslajiasetus (EU) N:o 1143/2014, Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) ja Valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (704/2019)).
Haitalliseksi säädettyjä vieraslajeja käsittelevä lainsäädäntö koskee koko lajia eli myös lajista jalostetut lajikkeet ovat lainsäädännön alaisia. Joistakin lajeista, erityisesti suosituista puutarhakasveista, voi löytyä eri lajeista jalostettuja lajiristeymiä. Lajiristeymät eivät ole vieraslajilainsäädännön alaisia, ellei niin ole erikseen mainittu.
Kurtturuusu (Rosa rugosa) on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Tämä koskee myös sen valkokukkaista muotoa (Rosa rugosa f. alba), mutta ei kurtturuusun avulla risteytettyjä tarhakurtturuusuja.
Viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia) on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Tämä koskee myös siitä jalostettua lajiketta pikkupihlaja-angervoa (Sorbaria sorbifolia ’Sem’), mutta ei pajuangervoristeymiä kuten rusopajuangervo.
Uutisoimme viitapihlaja-angervon ja valkopajuangervon siirtymäajan päättymisestä viime vuonna https://vieraslajit.fi/ajankohtaista/i-8176 Viitapihlaja-angervon lajikortilla on myös maininta pikkupihlaja-angervosta heti alussa https://vieraslajit.fi/lajit/MX.38786
Suomessa on säädetty haitallisiksi vieraslajeiksi kolme vierasperäistä piiskulajia: kanadanpiisku (Solidago canadensis), isopiisku (Solidago gigantea) ja korkeapiisku (Solidago altissima). Eri piiskulajeista on jalostettu lajiristeymiä eli tarhapiiskuja (S. Canadensis -Ryhmä), jotka eivät ole vieraslajilainsäädännön alaisia.
Haitalliseksi säädettyjä vieraslajeja käsittelevä lainsäädäntö koskee koko lajia eli myös lajista jalostetut lajikkeet ovat lainsäädännön alaisia. Joistakin lajeista, erityisesti suosituista puutarhakasveista, voi löytyä eri lajeista jalostettuja lajiristeymiä. Lajiristeymät eivät ole vieraslajilainsäädännön alaisia, ellei niin ole erikseen mainittu.
Kurtturuusu (Rosa rugosa) on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Tämä koskee myös sen valkokukkaista muotoa (Rosa rugosa f. alba), mutta ei kurtturuusun avulla risteytettyjä tarhakurtturuusuja.
Viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia) on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Tämä koskee myös siitä jalostettua lajiketta pikkupihlaja-angervoa (Sorbaria sorbifolia ’Sem’), mutta ei pajuangervoristeymiä kuten rusopajuangervo.
Uutisoimme viitapihlaja-angervon ja valkopajuangervon siirtymäajan päättymisestä viime vuonna https://vieraslajit.fi/ajankohtaista/i-8176 Viitapihlaja-angervon lajikortilla on myös maininta pikkupihlaja-angervosta heti alussa https://vieraslajit.fi/lajit/MX.38786
Suomessa on säädetty haitallisiksi vieraslajeiksi kolme vierasperäistä piiskulajia: kanadanpiisku (Solidago canadensis), isopiisku (Solidago gigantea) ja korkeapiisku (Solidago altissima). Eri piiskulajeista on jalostettu lajiristeymiä eli tarhapiiskuja (S. Canadensis -Ryhmä), jotka eivät ole vieraslajilainsäädännön alaisia.
Vuorivaahtera (Acer pseudoplatanus) on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Tämä koskee kaikkia siitä suoraan jalostettuja muotoja, kuten ’Leopoldii’ ja ’Esk Sunset’. Vaikka vierasperäistä lajiristeymää ei olisikaan säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, voi sekin levitä tehokkaasti luontoon ja pystyä syrjäyttämään alkuperäistä lajistoa, uhaten luonnon monimuotoisuutta.
Kaikkien vierasperäisten lajien päästäminen luontoon on kiellettyä (kansallinen vieraslajilaki 3 §). Siksi puutarhoissa kannattaakin suosia kotimaisia lajeja. Jos yllä mainittuja kiellettyihin lajeihin tai alalajeihin olevia taimia on teillä kasvatuksessa tai myynnissä, ne tulee poistaa heti ja hävittää asianmukaisesti.
Lisää tietoa on saatavissa Vieraslajit.fi- portaalista lajikorteilta.
Vieraskasvilajeihin ja muihinkin vieraslajiasioihin liittyen yhteystiedot ovat Lupa- ja valvontaviraston kirjaamoon kirjaamo@lvv.fi tai suoraan asiantuntijalle vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen, sähköposti etunimi.sukunimi@lvv.fi , puh.029 5254 194.
Kaikkien vierasperäisten lajien päästäminen luontoon on kiellettyä (kansallinen vieraslajilaki 3 §). Siksi puutarhoissa kannattaakin suosia kotimaisia lajeja. Jos yllä mainittuja kiellettyihin lajeihin tai alalajeihin olevia taimia on teillä kasvatuksessa tai myynnissä, ne tulee poistaa heti ja hävittää asianmukaisesti.
Lisää tietoa on saatavissa Vieraslajit.fi- portaalista lajikorteilta.
Vieraskasvilajeihin ja muihinkin vieraslajiasioihin liittyen yhteystiedot ovat Lupa- ja valvontaviraston kirjaamoon kirjaamo@lvv.fi tai suoraan asiantuntijalle vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen, sähköposti etunimi.sukunimi@lvv.fi , puh.029 5254 194.
Lupa- ja valvontaviraston erillisohje argentiinanlattanan (Obama nungara) havaitsemiseksi
Lupa- ja valvontavirasto muistuttaa, että EU:n tai kansallisen vieraslajiluettelon lajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.
Viime aikoina on maahamme saapunut taimien mukana myös argentiinanlattanaa (Obama nungara), joka kuuluu EU:n haitalliseksi säädettyjen vieraslajien listalle. Alla on suoraa lainausta Luonnonvarakeskuksen ylläpitämästä Vieraslajit.fi-portaalin tekstistä.
Argentiinanlattana on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa. Argentiinanlattana (Obama nungara) on Etelä-Amerikasta Eurooppaan levinnyt maalla elävä lattanoihin kuuluva laakamato.
Laji leviää esimerkiksi kauppapuutarhatuotteiden mukana maasta toiseen.
Argentiinanlattana on maata pitkin ryömivä peto, joka käyttää ravintonaan lieroja, kotiloita ja muita maaperässä eläviä selkärangattomia. Argentiinanlattana leviää maahan yleensä erilaisten puutarhoihin myytävien taimien ja kasvien juurimukuloiden sisällä. Kaupasta ostetut kasvit kannattaa ensin sijoittaa erilleen muista kasveista kovapintaiselle alustalle tai maanpeitekankaan päälle. Kasveille tehdään silmämääräinen tarkastus. Ruukut ja niiden ympäristö tarkastetaan. Kasvit nostetaan ruukusta ja ruukun sisäpinta sekä multa-/juuripaakku tutkitaan silmämääräisesti.
Laji on aktiivisimmillaan hämärän jälkeen. Juuripaakun tarkastuksen voi tehdä pimeällä käyttäen apuna taskulamppua, jolloin argentiinanlattanan erottaa helposti maa-aineksesta valoa heijastavan, kiiltävän pinnan ansiosta. Jos argentiinanlattanasta tehdään havainto, lattanat tulisi joko torjua tai tuote hävittää. Tapoja on kolme: argentiinanlattanoiden poimiminen käsin, kasvin käsittely lämmöllä tai kasvin käsittely kylmällä. On huomionarvoista, että menetelmät on ensisijaisesti testattu argentiinanlattanan, ei kasvien, selviytymisen kannalta. Mainittuja lämpökäsittelyn lämpötiloja ei arvioida haitallisiksi useimmille kasveille, mutta lisäkokemusta ja -tutkimusta tarvitaan.
Käsin poiminnassa kaikki löydetyt yksilöt poimitaan pois, kasvit eristetään ja ne tarkastetaan päivittäin, kunnes uusia argentiinanlattanan yksilöitä ei ole havaittu kahteen vuorokauteen. Poimitut yksilöt voi tappaa asettamalla ne kuumuutta kestävään astiaan ja kaatamalla kiehuvan kuumaa vettä päälle. Vaihtoehtoisesti yksilöt voi laittaa muutamaksi tunniksi jääkaappiin, jonka jälkeen ne asetetaan pakastimeen yhden vuorokauden ajaksi. Menetelmä on epävarma, koska lajin yksilöitä voi olla mullan sisällä ja pienet yksilöt sekä munat jäävät helposti huomaamatta. Tämän vuoksi juurimukulan kylmä- tai lämpökäsittelyä suositellaan.
Lämmöllä käsiteltäessä juurimukula käsitellään lämpimällä vedellä. Argentiinanlattana kuolee, jos se altistuu yli 39 °C:n lämpötilalle noin 15 minuutin ajan. Juurimukula asetetaan 40 °C:een veteen 15 minuutin ajaksi. Tässä tulee varmistua siitä, että myös mukulan keskiosan lämpötila nousee ja pysyy 40 °C:ssa halutun ajan. Apuna voi käyttää ruukun keskelle asetettua lämpömittaria ja varautua siihen, että lämmintä vettä lisätään käsittelyn aikana.
Kylmäkäsittelyssä argentiinanlattanoita sisältävä kasvi tai muu kasvimateriaali pakastetaan. Argentiinanlattana kuolee, kun se pakastetaan -3 °C:ssa yhden vuorokauden ajan. On tärkeää, että lämpötila ulottuu koko ruukun läpi ja pysyy siinä yhden vuorokauden. Tämä menetelmä tarkoittaa pakastamista pakastimessa; ulkona vallitsevia kylmiä lämpötiloja ei pidetä yhtä luotettavina, koska ruukun läpijäätymiseen vaikuttavat monet tekijät (esimerkiksi lumipeite), eikä ulkona voida siksi varmistaa riittävää läpijäätymistä.
Vaikka laji leviää pääasiassa ruukkutaimien ja -kasvien mukana, muutakaan Euroopasta tuotua kasvimateriaalia ei voida pitää riskittömänä ja nämäkin tulisi tarkistaa. Jäteasemien ohjeistuksen mukaan haitallisia vieraslajeja sisältävä jäte hävitetään sekajätteen tiiviisti muovipussiin suljettuna.
Kehotamme toimijoita valppauteen ja lajia löydettäessä ilmoittamaan niistä vieraslajit.fi-portaaliin ja torjumaan niitä. Mikäli lajia havaitaan yksittäisissä tuotteissa suuremman erän osana, on perusteltua olettaa, että lajia voi esiintyä myös muissa saman erän tuotteissa, vaikka yksilöitä ei niistä olisi havaittu. Tehokkainta tällöin on käsitellä koko erää saastuneena ja kohdistaa torjuntatoimet kaikkiin erän tuotteisiin.
Argentiinanlattanaan ja muihinkin vieraslajiasioihin liittyen yhteystiedot ovat Lupa- ja valvontaviraston kirjaamoon kirjaamo@lvv.fi tai suoraan asiantuntijalle vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen, sähköposti: etunimi.sukunimi@lvv.fi , puh.029 5254 194.
Sähköinen jäsenkortti
Lahden Puutarhaseuran sähköinen jäsenkortti on myös Puutarhaliiton jäsenkortti ja se toimii älypuhelimella.
Kortti lähetetään jäsenelle linkkinä sähköpostitse. Kun kortin linkin avaa älypuhelimella, kortti avautuu puhelimen näytölle. Linkin korttiin voi tallentaa puhelimen aloitusnäytölle, jolloin se on helposti käytettävissä.
Jäsenkortilla jäsenet ovat oikeutettuja saamaan Puutarhaliiton neuvottelemia etuja ja alennuksia jäsenetuliikkeiltä ja yhteistyökumppaneilta, niin myymälöissä kuin verkkokaupoissa. Alennuksia ja etuja saa jäsenetuliikkeistä näyttämällä voimassa olevan jäsenkortin tai todistamalla jäsenyytensä muulla myymälän edellyttämällä tavalla ostotilanteessa. Puutarhaliitto lähettää tietoja jäseneduista sähköpostitse ja eduista ilmoitetaan myös Puutarhaliiton kotisivuilla kohdassa jäsenedut.
Perinteinen kortti myös mahdollinen
Kortti lähetetään jäsenelle linkkinä sähköpostitse. Kun kortin linkin avaa älypuhelimella, kortti avautuu puhelimen näytölle. Linkin korttiin voi tallentaa puhelimen aloitusnäytölle, jolloin se on helposti käytettävissä.
Jäsenkortilla jäsenet ovat oikeutettuja saamaan Puutarhaliiton neuvottelemia etuja ja alennuksia jäsenetuliikkeiltä ja yhteistyökumppaneilta, niin myymälöissä kuin verkkokaupoissa. Alennuksia ja etuja saa jäsenetuliikkeistä näyttämällä voimassa olevan jäsenkortin tai todistamalla jäsenyytensä muulla myymälän edellyttämällä tavalla ostotilanteessa. Puutarhaliitto lähettää tietoja jäseneduista sähköpostitse ja eduista ilmoitetaan myös Puutarhaliiton kotisivuilla kohdassa jäsenedut.
Perinteinen kortti myös mahdollinen
Koska kaikilla ei ole mahdollisuutta sähköiseen jäsenkorttiin, tarvittaessa myös fyysinen, painettu jäsenkortti on mahdollista saada.
Miten toimin?
Ohjeet löytyy 'Jäseneksi' -sivulta:
- Maksa jäsenmaksu seuran tilille, muista kirjoittaa tiedoksi jäsenmaksu ja oma nimesi.
- Täytä jäseneksi -sivulta löytyvä sähköinen ilmoittautumislomake huolellisesti, muista myös postinumero.
- Seuran sihteeri/jäsenrekisterin pitäjä laittaa sinulle postia piakkoin. Jos haluat nopeuttaa jäsenyytesi alkua (jäsenkortin saamista), laita viesti sihteerille numeroon 040 5842 663.
Mahdolliset kysymykset voi lähettää seuran sähköpostiin lahdenpuutarhaseurary (at) gmail.com
Ystävällisin terveisin
Lahden Puutarhaseura ry